Pölynimuri

Jos Kosovossa jonkin asian pitäisi muuttua, niin se on pölynimurit. Minulla on kokemusta kolmesta eri kosovolaisesta pölynimurista kolmessa eri asunnossa. Kaikissa niissä on ollut jotakin vikaa. Milloin ne eivät ime kunnollisesti, milloin ne ruiskuttavat likavettä ympärilleen. Nykyisen pölynimurini varsi on aivan liian lyhyt, minkä lisäksi pölynimurin letku irtoilee jatkuvasti. Tätä tämä elämä Kosovossa on. Pölynimurien kanssa kamppailua.

Itsenäisyys

Kosovon valvottu itsenäisyys päättyi maanantaina. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että Kosovon lainsäädäntö on tästä lähtien maan ylin laillinen auktoriteetti, ja Kosovon hallinto jää entistä enemmän maan omien viranomaisten käsiin.

Valvottu itsenäisyys oli osa niin kutsuttua Ahtisaaren suunnitelmaa. Suunnitelma – viralliselta nimeltään Comprehensive Proposal for the KosovoStatus Settlement – syntyi Kosovon kansainvälistä asemaa käsitelleiden, YK:n erityislähettiläänä toimineen Martti Ahtisaaren vuosina 2005–2007 johtamien, neuvottelujen tuloksena. Kansainvälinen yhteisö perusti kansainvälisen siviilitoimiston (International Civilian Office, ICO) valvomaan Kosovon itsenäistymistä ja Ahtisaaren suunnitelman toteutumista. Siviilitoimiston johtaja, kansainvälinen siviiliedustaja (International Civil Representative, ICR) Pieter Feith on maanantaihin saakka voinut muun muassa palauttaa lait eduskunnan käsittelyyn, jos ne ovat olleet ristiriidassa Ahtisaaren suunnitelman kanssa.

Maanantaina siviilitoimistoa valvonut 25 maasta koostunut kansainvälinen ohjausryhmä (International Steering Group, ISG) piti viimeisen kokouksensa ja julisti siviiliedustajan valtuutuksen päättyneeksi. Ohjausryhmä totesi, että Ahtisaaren suunnitelma on olennaisilta osiltaan toteutettu, ja suunnitelman jäljellejääneet osat on kirjoitettu osaksi Kosovon lainsäädäntöä. Kansainvälinen siviilitoimisto suljetaan vuoden loppuun mennessä, kun sulkemisen edellyttämät toimiston sisäiset hallinnolliset järjestelyt on saatu kuntoon.

Kosovo metsästää edelleen tunnustuksia itsenäisyydelleen. Viime viikkoina lehdistössä on kohistu muun muassa Malin väitetyn tunnustuksen epäaitoudesta. Sen paremmin valvotulla kuin valvomattomalla itsenäisyydellä ei ollut myöskään YK:n turvallisuusneuvoston hyväksyntää, sillä Venäjä ja Kiina vastustavat sitä. Kosovon statukseen neutraalisti suhtautuva YK:n päätöslauselma 1244 on edelleen voimassa, mutta siitä kirjoitan lisää toisella kertaa.

Valvotun itsenäisyyden päättyminen otettiin Kosovon sisäpolitiikassakin vastaan osin ristiriitaisin tuntein. Valtapuolueet ovat innoissaan, mutta jotkut eduskunnan serbiedustajat ovat sanoneet pelkäävänsä valvonnan päättymistä. Vetëvendosje ”Itsemäärääminen” -puolue kieltäytyi osallistumasta maanantaiseen eduskunnan juhlaistuntoon. Puolueen mukaan Kosovo ei ole vapaa niin kauan, kuin Kosovon statukseen neutraalisti suhtautuvat kansainväliset missiot kuten EULEX ja KFOR ovat maassa. Vetëvendosjen johtaja Albin Kurti on myös kirjoittanut Martti Ahtisaarelle kirjeen, jossa arvostelee tämän suunnitelmaa Serbian etujen varmistamisesta itsenäisessä Kosovossa.

Presidentti Ahtisaari osallistui valvotun itsenäisyyden päättymisen kunniaksi järjestettyihin juhlallisuuksiin Pristinassa. Eilen hän kävi myös suurlähetystössä tapaamassa Kosovossa työskenteleviä suomalaisasiantuntijoita ja lähetystön henkilökuntaa. Kuvia voi katsella Facebookissa. Kirjoitan lähetystön verkkosivuille Ahtisaaren Kosovon vierailusta viikonloppuun mennessä. Ennakkojuttu on sivuilla jo nyt.

Tiistai-iltana paljastettiin myös brittitaitelija Nathan Coleyn teos ”A Place Beyond Belief”. Teoksen sijainti hylätyn ortodoksikirkon naapurissa kirvoitti Kosovon varaulkoministeristä Petrit Selimistä maininnan uskonnon käyttämisestä politiikan välikappaleena. Minä syyllistyin klassiseen taidemokaan. Paljastustilaisuuteen saavuttuani tiedustelin kohtaamaltani tuttavalta, millainen teos mahdettaisiin iloksemme tuoda – toistaiseksi kun esillä oli nähdäkseni vain teoksen nimikyltti.

Nathan Coley: A Place Beyond Belief

Tuomioja

Kuvia Tuomiojan viimeviikkoisesta vierailusta voi muuten katsella Facebookissa.

Vierailun kulusta voi lukea suurlähetystön sivuilta. Kyllä tuota juttua vielä vähän muokattiin vierailun jälkeen. Ulkoministeriö otti sen omillekin verkkosivuilleen, mikä oli hyvä: sain sen kautta ruotsinkieliseen versiooni tarpeellisia kielikorjauksia.

Ulkoministeri

Koulut ovat alkaneet. Maanantaina istuin aamiaisella ja kuuntelin lasten kiljahtelua. Jostain syystä ääni toi mieleeni maauimalan, kunnes muistin asuvani koulun takana. Kun iltaisin kävelen koulun ohi, porraskaiteilla pyörii lapsia. Joskus he kysyvät minulta: ”A keni sahat?”, eli ”Onko teillä sahatia?” Pari kertaa ihmettelin, että mikä sahat, mihin lapset, että etkös muka tiedä, mikä sahat on. Sitten katsoin sanakirjasta. Kelloa se tarkoittaa. Heti asian selvittyä muistin kuulleeni aiemminkin, että tuota turkkilaista lainasanaa joskus käytetään. Se ei vain ollut jäänyt mieleeni, sillä työskennellessäni viime vuonna Fushë Kosovëssa kello oli ”ora”.

Erkki Tuomioja tulee huomenna kylään. Aamupäivällä hän tapaa suomalaisia asiantuntijoita suurlähetystössä, ja lähtee sitten keskustelemaan kosovolaisten ministerien kanssa. Minun tehtävikseni on uskottu toimittajan ja valokuvaajan opastaminen lähetystövisiitin aikana ja vierailusta kertovan uutisen kirjoittaminen nettisivuille. Oikeastaan olen kirjoittanut sen jo: ministerien vierailut suunnitellaan aika tarkkaan.

Perheasioita

Kosovoon saapuminen on ollut varsin erilaista kuin viime kerralla. Nyt minulla on täällä esimerkiksi tuttuja. Viime viikonloppuna kävin Fushë Kosovassa entisen isäntäperheeni luona. Vastaanotto oli lämmin. Erdisan vei minut heti vanhaan huoneeseeni näyttääkseen, miten sitä oli remontoitu. Vasta jälkeenpäin ymmärsin, että hän luuli minun taas tulevan heidän luokseen asumaan.

Tuttavaperheen poika meni tällä viikolla kihloihin. En päässyt varsinaiseen kihlajaisjuhlaan, mutta kävin talossa edellisenä iltana, kun sukulaiset toivat ja pakkasivat pojan kihlatulle annettavia lahjoja. Aiemmin olen nähnyt yhtä monet korkokengät kerralla vain kenkäkaupassa. Muitakin vaatteita oli paljon. Kun pari vuoden kuluttua avioituu, lahjoja annetaan lisää. Lahjat ovat nimenomaan koruja ja vaatteita sulhasen perheeltä morsiamelle. Suomalaisen tavan mukaisia parin yhdessä tarvitsemia käyttötavaroita olisikin turha ostaa, sillä kun ashkalit menevät naimisiin, morsian muuttaa tavallisesti sulhasen kotiin, jossa kotitaloustarvikkeet ovat valmiina. Vaimot ovat myös taloudellisesti riippuvaisia aviomiehistään, eikä avioeron sattuessa omaisuutta suinkaan puoliteta. Avioliiton solmimisen yhteydessä annettavat lahjat varmistavat, että morsiamella on päällepantavaa ja rahallisesti arvokkaita koruja pitkäksi aikaa.

Viikko on ollut hikinen varjoisan ulkoilman ollessa lämmöltään samaa luokkaa kuin oma kehoni. Illan tullen ilma on pehmeää kuin lämmin kermavaahto. Helsingin ja Pristinan lämpötilakäyröjä on muuten kiinnostavaa vertailla. Ensi viikoksi Pristinaan on lupeissa hiukan Helsinkiä alhaisempia yölämpötiloja, mutta päivälämpötilat ovat kymmenisen astetta korkeammat.

Pristinassa

Jälleen Pristinassa. Ensimmäisenä päivänä olo oli eksynyt, mutta nyt tunnen jo olevani kotonani. Asuntoni on sitä paitsi kiva, ja työpaikan lähellä. Tulen kämppiksen kanssa hyvin juttuun. Kuulen rukouskutsun viidesti päivässä kahdesta moskeijasta kerrallaan. Kaunista. Sää on kuuma, ja basaarissa tuoreita ja edullisia persikoita. Kyllä Kosovossa kivaa on. Työstä en osaa vielä sanoa mitään. Sitä paitsi työni on virallisesti arkaluontoista, joten parempi puhua pomon kanssa ennen kuin mitään sanonkaan. Se ainakin on varmaa, että tästä tulee täysin erilaista kuin edellisestä Kosovo-kokemuksestani. Siitä voi lukea täältä: vapaaehtoisestikosovosta.blogspot.com.

Alla näkymä makuuhuoneeni ikkunasta.